tiistai 9. helmikuuta 2016

Suomalainen jussi


Tanskalainen maajussi on meidän isännän suosikkiohjelma numero yksi. Maajussi, Frank Erichsen, kokeilee kaikkea kivaa, ja tv-ryhmä kuvaa. Erichsenin unelma on yksinkertainen elämä, mutta itse hän ei ole yksinkertainen. Hän hyödyntää hyvin taitavasti moderneja työvälineitä maatilallaan ja saa aikaiseksi ihan mitä vaan. Tekemisessä kuplii ilo ja innostus. Mikään tuppisuu ei tämä maajussi ole, vaan puhetta tulee ihan solkenaan.

suomalainen jussi ja Jahti-koira
Meillä asuu sitten suomalainen jussi, jolta ei tule puhetta solkenaan. Ideat tältä suomalaiselta jussiltakaan eivät kyllä lopu. Jussi on varsinaisesti metallimies, ja sitä kuvastaa tämän blogin nimessä oleva sana ”rauta”. Tosin jussin aikaansaannokset eivät mitenkään rajoitu rautaan, vaan yhtä hyvin puuhun tai ihan mihin vaan.

Jussi olisi nuorena halunnut kultasepäksi. Koska jussin käsiala oli ihan harakanvarpaita ja kultasepän piti osata kaivertaa, jäi se haave toteutumatta. Sitten jussi haki autopeltiseppäkouluun ja oikoi peltejä varsin mestarillisesti. Samahan tuo oli – metalli kuin metalli. Niitä korujakin on tullut hiukan väkästeltyä, mutta harrastusmielessä vaan.

Jussin kekseliäisyys tuli esille jo lapsena. Jussin enon perhe asui noin kilometrin päässä. Enolla oli radio ja se oli kiinnostava vekotin. Sellaisen laitteen jussikin halusi. Kun rahaa ei ollut, niin itsehän se piti rakentaa.

Jussi oli lukenut Pikku jättiläistä ja saanut sieltä opit oman radion rakentamiseen. Jussin isä kävi voimalaitoksella töissä ja toi sieltä kotiin ohutta piuhaa. Jussi laittoi kaksi piuhaa enon radioon ja veti niitä kilometrin matkan piikkilanka-aidan tolppien kautta kotimökkiin. Jostain jussi oli saanut kovaäänisen tupaan, ja siihen hän yhdisti ne kaksi piuhaa.

Siitäkö ilo syntyi, kun kotona soi radio. Jussin äiti oli pitkiä aikoja sairaalassa, ja lapset olivat keskenään kotona. Kerran taas poikien nahistellessa kuuluikin radiosta enon vaimon ääni: ”Heretkää pojat tappelemasta!”. Silloin selvisi pojille, että radio toimi myös toisin päin.

Kotona on heppo paikallistaa jussi. Siellä soi aina radio ja radiossa musiikki.  Jotain on myös aina jussilla rakenteilla. Niistä toisella kertaa.

suomalaisen jussin filigraanitöitä,  jossa on itse hiottu vuorikristalli

4 kommenttia:

  1. Hauska juttu jussista. Varsinkin kun tunnen miehen. Ja voin vahvistaa että on kätevä käsistään. Minullakin yhdet jussin tekemät korvikset. Terkkuja hänelle :)

    VastaaPoista
  2. Noin se menee, kun on sisäinen palo tehdä jotain saaduilla lahjoillaan, hyvin kirjoitit.
    Minä ostin illalla liput varmasti myös lahjojaan käyttävän ihmisen konserttiin eli Dimitri Hvorovstovski 17.9.2016 Finlandia talo. https://www.youtube.com/watch?v=3UeRFKPEoK4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, Leena. Onneksi osaamme ja saamme nauttia myös toisten lahjoista.

      Poista