 |
| Iiris, alkukesän kukkija |
Milloin tulet leikkaamaan meille nurmikon? Kasteletko
samalla kukat? Minulta et ainakaan verikoetta ota. Näitä kysellään
postinkantajilta nykyisin. Ennen posteljoonin kuulema perusvitsi oli: älä tuo
laskuja.
Mielestäni Posti on varsin innovatiivinen näissä
keksinnöissään. Miten sitten toiminee käytännössä, se on eri asia. Sekoittaako Postin
poika nokkosvettä kasteluveteen oikeassa suhteessa? Miten kanan kakan kanssa
menee? Kuuluuko kitkeminen myös diiliin, ja osaako posteljooni erottaa
rikkaruohot muista kasveista?
Varmasti päästään sopimukseen ruohon leikkaamisesta ja
kastelusta. Verikokeiden ottaminen on sitten paljon kinkkisempi juttu.
Työterveydessäkään kaikki hoitajat eivät löydä minulta suonta, kuinka sitten
postipoika vähällä terveydenhoidon puolen kokemuksellaan? Mitä sitten tapahtuu,
kun yleensä pyörryn verikokeesta? Ei, ei verikoetta minulle postin
tilauslistalle.
Tosin idea tähän Postin kukkien hoitoon ei ole mikään uusi
juttu. Poikani jakoi postia kesätyönään joskus kymmenen vuotta sitten, ja tämä
oli jo silloin melko kuuma puheenaihe. Poika oli varsin sinnikäs ja tarkka
työntekijä. Hänestä kuitenkin oli tehty valitus.
Valitus kuului näin: postin kantaja käy kastelemassa
asiakkaan kukkia. Poika oli ihan ihmeissään, kun se kukkien kastelu ei
maittanut kotonakaan niin kuinka sitten työn ohessa ihan extrahommana?
Kun asiaa alettiin selvitellä, niin tässä oli tapahtunut
vettä kengässä -ilmiö. Valitus oli alkujaan kerrottu näin: ”Kun käyn
kastelemassa matkoilla olevan ystäväni asunnossa kukkia, niin posteljooni
kolistelee liikaa luukkuja.” Tältäkin valitukselta olisi vältytty, jos posti
olisi jo tarjonnut kastelupalvelun luukkujen kolistelun lisäksi.
 |
| Suviruusu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti