Aimon ja Teuvon seikkailu

Aimo ja Teuvo Helsingissä

Elettiin kesää 1940. Talvisota oli loppunut saman vuoden maaliskuussa. Evakoksi joutuneet karjalaiset olivat saaneet tilapäisen majoituksen kuka mistäkin. Korpiselästä kotoisin olevat 15-vuotiaat kaverukset, Aimo ja Teuvo, olivat saaneet majapaikan Sydän-Hämeestä, Pertunmaalta.

Pojat ajattelivat suuren hetkensä nyt koittavan. Oltiinhan lähellä Suomen pääkaupunkia Helsinkiä, josta oli nähty kiinnostavia kuvia koulukirjan sivuilta. Sinne oli päästävä. Rahaa ei pojilla juuri ollut, mutta pojilla oli pyörät ja nuoruuden into.

Matkan ensimmäinen päivä kääntyi illaksi ja poikien täytyi löytää majapaikka. Eivät hämäläiset mielellään avanneet kotinsa ovea vieraille karjalaispojille. Onneksi kuitenkin löytyi ystävällinen opettaja Orimattilasta, joka suostui majoittamaan pojat.

Aamulla taas jatkettiin matkaa ja saavuttiin Helsinkiin. Pääkaupunki oli jotain aivan mahtavaa. Rakennukset olivat hienoja ja ihmisvilinäkin oli melkoinen. Nuoret miehenalut suunnistivat ensimmäiseksi satamaan katsomaan oikeita valtamerialuksia.  Sitten oli vuorossa kansallismuseo ja se vasta iso, komea rakennus olikin. Ennen kokematonta huvitusta tarjosi pojille kaupungilta löytynyt maailmanpyörä, jossa mentiin ylös ja alas.

Muutaman päivän päästä lähdettiin innolla kotimatkalle. Aimo ja Teuvo ajoivat Helsingistä suoraan Pertunmaalle yöpymättä matkan varrella. Melkoinen oli matka ottaen huomioon, ettei Teuvon pyörässä ollut edes satulaa, vain nuppi sen kohdalla. 

Nyt 92-vuotiaana Aimolle on pyöräily pihan hoidon lisäksi rakas harrastus.