lauantai 2. joulukuuta 2017

Ostaisinko itämaisen maton?


Kaikki johtuu Sallista  maton ostokin
Meillä oli aivan ihana olohuoneen matto – ainakin minun mielestäni. Meillä oli myös koira, kultainen noutaja Salli. Koiramme oli opetettu niin, ettei se saanut tulla olohuoneeseen. Joskus vieraat yrittivät houkutella Sallia kielletylle alueelle, mutta koira vain jäi kynnykselle ihmettelemään. Uskoin Sallin toimivan näin aina, enkä sulkenut koskaan olohuoneiden ovia.

Kerran tulimme kotiin, ja löysin Sallin löysät jätökset rakkaalta matoltamme. En tiedä, oliko Salli useinkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen – ehkä. Tällä kertaa koira oli voinut myös hätääntyä ja valita parhaan mahdollisen paikan jätökselleen eli olohuoneen maton.

Kiikutin mattoni oikopäätä pesulaan. Mitä sainkaan takaisin? Matto oli kutistunut ja muuttunut jämäkästä lörpöksi. Olin hyvin pettynyt. Valitin pesulaan. Omistaja yritti höyryttää mattoa, mutta eihän se enää entiselleen tullut. Minun olisi pitänyt vaatia hyvitystä, mutta säälin pienen pesulan pitäjää. Käyttäydyin kuin normaali suomalainen asiakas – en enää ollut sen pesulan asiakas. 
Hollolan Koteiteollisuuskoulussa taalainsidoksella kudottu rakas mattoni

Myöhemmin oivalsin, että täytyihän pesulalla olla vakuutus tällaisia vahinkoja varten. Miksei yrittäjä tarjonnut sitä vaihtoehtoa minulle? Päätin, että jatkossa käytän vain isoja pesuloita ja vaadin korvauksen, jos pilaavat jotain.

Minun taalainsidoksella kudottu mattoni oli pilattu. Soitin muutamaan mattoja kutovaan paikkaan kysyäkseni, saisinko jostain samanlaisen. Ei onnistunut. Pistin surkean pikkumattoni takaisin olohuoneen lattialle. Jos olisin tämän tiennyt, niin olisin leikkauttanut matosta likaantuneen pätkän pois.  Olisihan maton voinut päärmäyttää uudelleen. Päätin, että ostan joskus käsin sidotun itämaisen maton sen tilalle.

Katselin itämaisia mattoja netistä. Mainoksia matoista alkoi tulla tiuhaan tahtiin koneelleni. Annon asian välillä olla ja päätin, että sitten joskus ostan uuden maton. Mistä niin paljon rahaa voisi saada?

Kaupunkiin tulivat itämaisten mattojen kauppiaat. Lehdet olivat täynnä aggressiivisia ilmoituksia: ”Olemme kriisissä”.  Onkohan tuo paras tapa lähestyä suomalaista ostajaa? Kävin katomassa mattoja. Yksi matto erityisesti iski silmääni. Yritin neuvotella hinnasta, mutta myyjällä ei ollut neuvotteluhalukkuutta.

Rullasin päivittäin netin käytettyjen mattojen myynti-ilmoituksia: itämaisia mattoja, persialaisia mattoja. Otin yhteyksiä, lähetin sähköposteja ja soitin. Hinnat olivat murto-osan uusien mattojen hinnoista. Pääosa kauppiaista oli ulkomaalaisia ja hyvin innokkaita myymään mattonsa. Kun kysyin jotain, sain pian sähköposteja, tekstiviestejä ja videoita matoista. Milloin tulet? En kuitenkaan kokenut myymistä liian tyrkyttäväksi. Aistin ulkomaalaisissa asuvan oikean kauppiaan. Juuri sen kauppiaan, joka meistä suomalaisista puuttuu. Ongelma oli se, että lähes kaikki matot olivat pääkaupunkiseudulla, ja minä en asu siellä.

Oli toinenkin ongelma: en tiennyt matoista juuri mitään. Mistä osaisin päätellä, myydäänkö minulle käsin solmittua vai koneella tehtyä mattoa? Onko matto kiinalainen vai aito persialainen? Persialaiset ovat kuulemma parhaita. Millaisia mattoja on tarjolla? Matot olivat pitkälti pääväriltään ruskeita. Ne eivät olleet minun makuuni.

Ostaisinko edullisen maton, josta en pidä? Luulin kiertävien mattokauppiaiden jättäneen jo kaupungin pölyt taakseen. Yllätyin, kun luin lauantain sanomalehteä. Kauppiaat myivät vielä mattoja, ja mainosten mukaan alennukset sen kuin paranivat loppua kohden. Menin takaisin katsomaan mattoja. Mattoihin olivat ilmestyneet hintalaput. Pettymykseni oli suuri, kun halajamani matto ei ollut yhtään halvempi kuin viikko sitten.

Suomalainen myyjä tuli luokseni ja alkoi hieroa kauppoja. Katselimme mattoja, ja mieleisimmät matot otettiin pakasta erikseen. Ei voi mitään, mutta se ensimmäinen oli kyllä kaikkein paras. Matosta paljastui hiukan tekovikaa ja kauppiaat lupasivat korjata maton seuraavaan päivään mennessä. Sain mielestäni hinnan varsin sopivaksi, ja sovimme kaupat.

Iranilainen Moud-mattoni
Yksi ystäväni sanoi, etteivät itämaiset matot sovi suomalaiseen kotiin. Minusta sopivat oikein hyvin. Matot ovat parhaimmillaan se piste iin päälle ja ovat oikeita katseen vangitsijoita. Mattoni on juuri sellainen kuin pitääkin.


Aion vielä opiskella lisää itämaisista matoista ja myös ostaa jonkun käytetyn maton toiseen huoneeseen. Ehkä minusta tulee vielä mattokauppiaskin, ainakin jonkinlainen asiantuntija.

https://www.facebook.com/rautaajapelargonioita

http://rautaajapelargonioita.blogspot.fi/2018/01/mita-kannattaa-kerata.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti