Avoimet puutarhat

SaraGardenin kahvila

Usein olen katsellut mielenkiintoisiin pihoihin ja puutarhoihin aidan takaa. Kunpa niihin pääsisi kurkistamaan sisään. Nyt siihen avautui mahdollisuus avoimien ovien puutarhapäivänä. No, ei tietenkään mihin vaan puutarhaan. Vain harvat ja valitut osoittivat niin suurta siviilirohkeutta, että olivat kutsuneet vieraita puutarhaansa.

Ensimmäiseksi kohteekseni valikoitui Koiskalan kartano (www.koiskala.fi). Niin monesti olin haaveillut pääseväni sinne. Yllätykseni oli suuri, kun kartanon pehtoorin taloa ja entistä meijeriä kerrottiin vuokrattavan juhlapaikaksi. Meijerin tiloihin ihastuin ikihyväksi. Aivan mahtavat puitteet tilaisuudelle kuin tilaisuudelle. Kartanon isäntä kertoi meille sekä kartanon historiasta että tästä päivästä, ja se oli yksi retken antoisimmista puolista. No, se puutarhan kukoistusaika oli ollut joskus kauan sitten ja toivottavasti taas tulee olemaan sitä tulevaisuudessa.

Koiskalan kartanon kaappi

Koiskalan kartano

Seuraava käyntikohteemme oli Maijan ja Taiston puutarha. Paikka oli näkemisen arvoinen. Puutarhan perustaminen on ollut iso työ ja kaiken ylläpito vaatii edelleen täysipäiväisen työpanoksen. Tämän puutarhan omistajien on todella pidettävä puutarhatöistä. Kiitos, kun avasitte porttinne meille, Maija ja Taisto.

Maijan ja Taiston pensasmustikat

Sitten vierailimme Marjan puutarhassa ja Paulan kahviossa sekä pihakirppiksellä. Kyseessä oli pieni, pittoreski piha. Erityisesti upeat verenpisarat puhuttelivat minua.

Viimeisenä oli vuorossa SaraGarden Launeella (www.saragarden.fi). Puutarhassa oli ammattilaisen ote ja sitähän se olikin. Puutarhan emäntä on toiselta ammatiltaan puutarhuri ja pitää kesäisin pientä myymälää sekä kahviota ainakin tilauksesta.

Seuraavana kesänä aion mennä katsomaan toisia pihoja. Minulle puutarha on tärkeä, mutta en olisi valmis uhraamaan siihen kaikkea vapaa-aikaani. Minä haluan tehdä monia muitakin kivoja juttuja.

Ehkä se on pakko tunnustaa, että kun poikani sanoo minun olevan utelias, niin olen sitä. Ei kai ole normaalia suomalaisuutta mennä ventovieraiden puutarhoihin tai syömään ravintolapäivänä tuntemattomien kotiin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ei voi kirjoittaa, jos ei ole positiivisesti utelias. 

Koiskalan kartano kutsuu uudelle vierailulle.