Kesähattu vai hattukesä?

Upeat hatut ovat aina lumonneet minut. Stockmannilla Helsingissä käydessäni piti aina mennä hattuosastolle hattuja sovittelemaan. Aah, mitä luomuksia! 

Tämä hattukesä alkoi kansainvälisiltä markkinoilta Lahdesta. Tapani mukaan kokeilin sielläkin hattuja, mutta en osannut tehdä ostopäätöstä. Yön yli nukuttuani menin ostamaan hattua. Yritin tinkiä hintaa myyjältä, mutta eihän se oikein onnistunut.

Muutaman päivän päästä Sokoksella silmäni osuivat kivaan kesähattuun. Laatu vaikutti paljon paremmalta kuin markkinoilta ostamassani hatussa, mutta niin oli hintakin. Sokoksen hattu oli paljon halvempi, mutta enhän minä nyt toista kesähattua voinut ostaa. Tuleeko sitä yhtäkään käytettyä?

Sitten näin Sokoksella sen unelmahatun. Apua, enhän minä niin kallista hattua voisi ostaa. Sillä rahalla saisi vaikka jonkin ihanan korun, jolla olisi arvoa tulevaisuudessakin.

Pari kertaa kävin unelmaa kokeilemassa, mutta ajattelin odottaa alennusmyyntejä. Ei näkynyt alennuksia. Saimme kutsun häihin ja hääpäivän aamuna kävin sen hatun ostamassa. Kyselin myyjältä, että eihän tämä vain tule seuraavalla viikolla alennukseen ja saako tämän palauttaa, jos ei vaikka sovi minun juhlamekkooni. 

Hattu sopi mekkoon ja niin olin taas yksissä juhlissa hattu päässä. Vielä jäi kaivertamaan se ensiksi Sokoksella näkemäni hattu. No, täytyihän sekin käydä ostamassa. Sehän oli halpakin, niin ja laadukas.

Kuvissa ovat kaikki kolme ostamaani hattua ja niiden lisäksi meidän 92-vuotiaan puutarhurin hattu, josta mieheni kyseli onko sekin joskus ollut minun. Toivottavasti hatuilla on käyttöä ensi kesänäkin, myös sillä puutarhurin hatulla. 

Kesähattujen yhteispotretti